Mökin aurinkosähköjärjestelmän osaksi kannattaa harkita myös erillisen generaattorin eli aggregaatin hankkimista tai panostaa laadukkaaseen tuulivoimalaan. Generaattorin avulla sähköä voidaan tuottaa tarvittaessa silloin, kun akuista ei saada riittävästi virtaa mökin sähkölaitteiden käyttöön tai kun joudutaan käyttämään sellaisia laitteita, joihin aurinkosähköjärjestelmään liitetyn invertterin teho ja akkujen kapasiteetti eivät riitä. Tällaisia laitteita voivat olla tehokkaat sähkötyökalut, kuten sirkkelit, sähkösahat tai vaikka hitsausmuuntajat, joita tarvitaan mökin rakentelu- ja korjaustöihin. Pienet sähkötyökalut toimivat toki myös akuilla, joiden lataamiseen voi hyödyntää aurinkosähköä, tuulivoimaa tai tarvittaessa generaattorin antamaa virtaa.
Aggregaateissa on yleensä vähintään yksi tavallinen 1-vaihevirtapistorasia, johon voi liittää tavalliset sähkölaitteet, kuten erilaiset sähkötyökalut. Samoin pistorasiaan voi liittää vaikka kylmälaitteen suoraan tai jatkojohdolla. Suora liitäntä ei ole aina mahdollinen, koska harva haluaa generaattoria jyrisemään ja tuottamaan pakokaasuja sisälle mökkiin. Isommissa aggregaateissa on myös järeämpi 3-vaihevirran, eli ns. voimavirran ulosotto. Voimavirtaa saattavat tarvita esimerkiksi betonimyllyt, mutta niitä harvemmin mökillä tarvitsee.
Myös generaattorit tuottavat vaihtovirtaa (AC). Generaattorityypeistä riippuen ne voivat olla joko ns. harjattomia malleja, jännitteensäätimellä (AVR, Automatic Voltage Regulator) varustettuja malleja tai invertterimalleja. Harjattomat generaattorit tuottavat kyllä sähköä, mutta sähkön laatu on vaihtelevaa, ja normaali vaihtovirran aaltomuoto on epätasainen. Siinä voi siis olla satunnaisia piikkejä tai aallonpohjia, mikä on haitallista niin aggregaatille itselleen kuin varsinkin sillä käytettäville sähkölaitteille. Jännitteensäätimellä varustettujen generaattorien tuottama sähkö on “varmempaa” ja puhtaampaa, koska jännitteensäätimen avulla tasataan virtapiikkejä ja jännitteen liiallisia heilahteluja. Yleensä invertterigeneraattoreista löytyy poikkeuksetta myös jännitteensäädin. Invertterigeneraattoreilla voi käyttää myös vaikkapa kylmälaitteita tai muita herkkiä laitteita, kuten tietokoneita.
Invertterigeneraattorien vahvuuksia on puhtaamman sähköntuoton lisäksi mm. hiljaisempi käyntiääni, mukautuvuus kulloiseenkin kuormitukseen ja optimaalinen tehontuotto sekä alhaisempi polttoaineen kulutus kuin ilman invertteritekniikkaa varustetuilla aggregaateilla. Yleisimmät generaattorit toimivat joko bensiinillä tai dieselillä, mutta markkinoilla on myös nestekaasulla toimivia generaattoreita. Nestekaasugeneraattorien tarvitsema kaasu voidaan ottaa vaikka matkailuauton omasta kaasupullosta. Lisäksi voi olla sekä kaasulla että bensiinillä toimivia yhdistelmägeneraattoreita. Järeämpiin sähköntuottotarpeisiin on olemassa myös mm. maakaasulla toimivia aggregaatteja, mutta niitä ei mökkikäytössä juuri hyödynnetä; toistaiseksi yleisimmät mökkiläisen aggregaatit ovat bensa- tai dieselkäyttöisiä.
Auringon ohella toinen käytännössä ilmainen energianlähde on tuuli. Yleensä aina tuulee ainakin jonkin verran, vaikka aurinko ei paistaisi – siis myös yöllä. Sen vuoksi pienen tuulivoimalan yhdistäminen aurinkosähköjärjestelmän kaveriksi voi olla viisas ratkaisu, sillä jos aurinkopaneelit eivät tuottaisikaan virtaa akuille, tuulivoimala voi paikata tätä vajetta. Aurinkopaneelien tapaan tuulivoimala – eli perinteisemmin tuulimylly – tuottaa tasavirtaa, ja myös tuulimylly tarvitsee kumppanikseen lataussäätimen, joka toimii pitkälti samaan tapaan kuin aurinkopaneeleihinkin liitettävä lataussäädin. Aurinkopaneelikaupan myymissä tuulivoimaloissa on sisäänrakennettu lataussäädin, mutta saatavana on myös erillisiä lataussäätimiä ja myös malli, joka soveltuu sekä aurinkopaneelien että tuulivoimalan kanssa yhdessä käytettäväksi.
Tuulivoimala muuttaa tuulesta saatavan liike-energian sähköksi. Tuuli pyörittää roottoria, joka vastaavasti pyörittää generaattoria. Generaattori muuttaa pyörimisenergian sähköksi, joka siirretään kaapelia pitkin akkuun tai akuille. Tuulivoimaloiden tehotiedot ilmoitetaan joko nimellis- tai maksimitehona, mutta koska tuulen nopeus ja suunta eivät ole aina samat, myös tehontuotto vaihtelee. Parhaan tehoalueen saa selville voimalan tuottokuvaajasta, joka kertoo, millä tuulennopeudella voimala tuottaa parhaiten sähköä.
Tuulivoimalan asennuspaikan valintaan täytyy kiinnittää huomiota samalla tavalla kuin aurinkopaneelien paikan valintaan, sillä jos tuulivoimala on ensinnäkin “tuulensuojassa” eli tuulen liikettä rajoittavat vaikkapa puut, maastoesteet, rakennukset tms., voimala ei luonnollisestikaan toimi optimaalisella tavalla. Jos käyttöpaikka on vesistön rannalla, järven tai lammen suunnalta tuulee yleensä eniten, koska esteenä ei ole puita. Voimala pitää lisäksi asentaa tarpeeksi korkean maston päähän, jotta tuuli puhaltaisi voimalan roottorin siipiin esteettä. Mitä korkeampi masto ja mitä suurempi on voimalan siipien halkaisija, sitä tukevampi ja paremmin perustettu on maston oltava, jotta tuulimylly pysyisi paikallaan myös kovassa tuulessa. Ota tuulivoimalan valinnassa huomioon myös tuo maston mitta; mitä isompi masto, sitä enemmän se saattaa tarvita asennustilaa ja mahdollisesti myös nostoapua, varsinkin, jos masto on nostettava jalustallaan kokonaisena pystyyn.
Tuulivoimalan avulla voit varmistaa, että akuissa on aina virtaa silloinkin, kun aurinkopaneelit eivät sähköä tuota. Etenkin talvisin paneelit saattavat olla lumen peitossa, eikä niitä pysty välttämättä täysin puhdistamaan varsinkaan, jos mökillä ei pääse käymään säännöllisesti. Vaikka aurinkosähköjärjestelmään kytkettyjen vapaa-ajan akkujen purkautumisnopeus on hidas ja ne sietävät paremmin syväpurkautumista kuin vaikkapa tavalliset akut, akkujen kestoikä pitenee, jos niihin pystytään syöttämään edes jonkinlaista sähköä – eli siis tässä tapauksessa tuulisähköä. Tuulivoimala aurinkosähköjärjestelmän rinnalla tehostaa järjestelmän toimintaa myös silloin, kun sekä paistaa että tuulee.
Varastotuotteiden lisäksi saatavana myös muita malleja, kysy lisää!